Uusi musiikkikoulu

gallery/logo

Mikä sytyttää palon soittamiseen tai laulamiseen? Miksi musiikki on niin tärkeää? Kuinka pitää yllä motivaatiota? Unelmista totta on Uuden musiikkikoulun oppilaiden ja opettajien tositarinoiden palsta. Tässä niksit soittoharrastuksen aloittamiseen ja motivaation ylläpitoon.

 

Tule mukaan, ilmoittaudu kätevästi tästä!

Superneuvot soittotunnille

 

Mikä on paras ikä aloittaa soittotunnit? Entä jos ei huvitakaan harjoitella? Kokosimme Uudessa musiikkikoulussa vanhempien yleisimmät kysymykset ja havainnolliset vastaukset niihin. Näillä vinkeillä saat lapsen soittoharrastuksen rullaamaan!

Rummut sopivat pienellekin.

 

Mikä on musiikkiharrastuksen aloittamisessa ihanneikä?

Yksiselitteistä ihanneikää ei tietenkään ole olemassa. Meiltä kysytään usein, onko liian myöhäistä, kun lapsi on jo niin iso. Tähän vastaaminen on helppoa: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa ja meille pääsee aina, myös aikuisena tai vaikka eläkkeellä. Varhaisin aloitusikä vaihtelee soittimien ja lapsen kehityksen mukaan. Esimerkiksi kovin pieni lapsi ei jaksa painaa kitarankieliä, mutta ekaluokkalaiselta se jo onnistuu. Alle kouluikäiset aloittavatkin meillä yleensä rummuilla tai pianolla.

Pianossa kokemustemme mukaan 7–8 vuotta on varsin ihanteellinen aloitusikä, kun lapsi osaa jo numerot ja kirjaimet, ja hänellä on nuotinlukutaitoon otollinen maaperä. Rummut ovat myös hyvä soitin alakoululaisille ja 5–6-vuotiaillekin. Jos puhallinsoittimet kiinnostavat, kannattaa liikkeelle lähteä pienen kanssa nokkahuilulla. Meillä käy lapsia myös laulutunneilla. Lasten kanssa lauletaan lastenlauluja puuttumatta millään tavalla esimerkiksi äänenmuodostukseen. Tämä kehittää tunneilla käymisen taitoa ja luo luontevaa pohjaa mahdollisille myöhemmille lauluopinnoille.

Mikä soitin on hyvä ensisoitin?

Rummut ja piano ovat hyviä aloitussoittimia. Kitarakin kuuluu tähän joukkoon, vaikkakaan ei ehkä ihan alle alakoululaiselle. Suurin osa kitaraoppilaistamme on aloittanut heti sähkökitaralla. Voit aloittaa myös akustisella kitaralla, ja meiltäkin löytyy pieniä kitaroita vuokrattavaksi. Puupuhaltimista nokkahuilu on mainio aloitukseen. Monesti meillä käy niin, että muutaman vuoden jälkeen lapsi ottaa rinnalle vielä toisenkin soittimen. Instrumenttia voi ja saa myös vaihtaa.

Kuuntele ja ole läsnä.

 

Mistä tiedän, mihin soittimeen lapsi tai nuori on ”kallellaan”?

Yksi helppo ja melko varma tapa on kysyä sitä heiltä. Kokemustemme mukaan lapsilla on omiin tekemisiinsä vahva intuitio ja yleisimmin heidän omat valintansa ovat osuneet nappiin. Vanhempien on hyvä olla tuntosarvet koholla ja vihillä siitä, mitä lapsi kuuntelee, millaisten soittimien luokse hän esimerkiksi koulussa tai kotona itse hakeutuu ja mistä hän puhuu.

Entä jos lapsi ei jaksakaan harjoitella?

Eihän aikuisiakaan aina huvita, eikä se tarkoita sitä, että koko harrastus pitäisi hylätä. Lapsen mieli saattaa myös vaihdella herkästi: yhtenä päivänä soitto on mahtavaa, toisena ihan mälsää. Vanhempien pitää ymmärtää, jos lasta väsyttää ja hän tarvitsee lepoa. Mutta kaikkien ailahdusten vietävänä aikuisen ei kannata olla. Aivan pieniä lapsia on hyvä hieman patistaa välillä soittimen äärelle, mutta pakottaminen on huono keino.

Innostu itse, niin lapsikin innostuu!

 

Usein lapsista on kivaa, kun kotona saa tehdä jotain vanhempien kanssa yhdessä. Voi soitella tai laulella isän tai äidin kanssa ja näyttää heille tunneilla opittuja asioita. Hyvä vinkki vanhemmille: innostu itsekin, niin lapsikin innostuu! Meillä käy omilla tunneilla myös lasten vanhempia, jotta perhe voisi musisoida yhdessä kotona. Tunneille saa tulla, vaikka ei olisi ehtinyt tai jaksanut harjoitella ripaustakaan. Sitä varten me olemme täällä, että tunneilla opetellaan.

Miten tuen lapsen motivaatiota?

Kaikkein paras motivaattori on lapsen oma innostus ja omat kiinnostuksen kohteet. Meillä on hienoja kokemuksia siitä, miten esimerkiksi oma lempibiisi saa oppimaan varsin haastaviakin asioita. Viime aikoina esimerkiksi Frozen-elokuvan Let it go on saanut monen pikkupianistin syttymään. Olemalla läsnä oman lapsen elämässä pysyt kyllä kärryillä siitä, mistä hän pitää.

Kuunnelkaa musiikkia yhdessä.

 

Jos soitto kotona tökkii, musiikkia voi harrastaa yhdessä välillä muutenkin, kuin soittamalla. Voitte laulella tuttuja lauluja tai katsoa vaikka yhdessä lapselle sopivia ja mieleisiä musiikkivideoita. Niistäkin into voi puhjeta aivan varkain. Tunneilla puolestaan voimme tutkailla erityylisiä kappaleita ja edetä sen mukaan, mistä lapsi syttyy. Soitonopettajat osaavat ammattilaisina nuuskia, mistä lapsi innostuu. Vanhemmat puolestaan voivat luottaa siihen, että kappalevalinnoissa lapsi ja opettaja kyllä löytävät keskenään yhteisen sävelen.

Ylipäätään harrastaminen tukee lapsen kehitystä monin tavoin. Soittotunnilla esimerkiksi lapsen motoriset taidot kehittyvät. Musiikin vaikutuksia on tutkittu ja sen tiedetään vaikuttavan esimerkiksi tarkkaavaisuustaitoihin, tunteiden säätelyyn ja oppimiseen.

Meillä moni oppilas on itsekin sanonut, että musiikilla saa väylän omien tunteiden käsittelyyn. Nuoret oppilaamme ovat kertoneet, miten musiikki ja soittaminen voivat myös rentouttaa ja poistaa stressiä koulun koeruuhkan keskellä.

Musiikki on elämän suola.

 

Musiikilliset elämykset ovat jo lapsena tärkeitä, musiikista saa oppimisen riemua ja se tuo elämään iloa ja hyvää oloa. Usein lapsena aloitettu musiikki seuraa ihmistä läpi elämän vähintäänkin rakkaana harrastuksena, elämän suolana, osalle ihan ammattinakin.

 

Unelmista totta
Nimesi  
Sähköpostiosoitteesi  
Viestisi  
gallery/musakoulu_eedit_piano_ei suju_polaroid